International Ballmaster Open - 2002


Järjestyksessään 32. peräkkäinen Ballmaster Open
7.-13.1.2002, Tali, Helsinki, 374 osallistujaa

2002 kimmo lehtonen

 

Voittaja: Kimmo Lehtonen

Seura: Grankulla Bowlare Helsinki, Suomi
Oli voittaessaan 32-vuotias
Ammatti: Yrittäjä
Vasenkätinen

Sijoitus 1. ennen pudotuspelejä

 

Loppuottelu osa 1/2

Loppuottelu osa 2/2


Lehtosen tulokset:
8 sarjaa 1684  
6 sarjaa 1306
round robin (12) 2911
bonus 330
yhteensä 6231, keskiarvo 227,0

Pudotuspelit: 
Olli Tiainen – Mika Luoto  217 – 184
Pasi Uotila – Olli Tiainen  225 – 225, uusinta 39 – 40
Teemu Raatikainen – Olli Tiainen  189 – 181
Kimmo Lehtonen – Teemu Raatikainen  190 – 183


Poimittua:
"Vihdoinkin!"
"Talin keilahallissa on tuskin koskaan nähty niin voimakkaita tunteenpurkauksia kuin siellä nähtiin Ballmaster Openin finaalin päätyttyä Kimmo Lehtosen voitonriemuun. Jo vuosien ajan mies oli jahdannut suurturnauksen henkilökohtaista voittoa – ja viimein se oli siinä!"
"Kimmo Lehtosen ei pitänyt voittaa 32. Ballmaster Openia. Hänen ei pitänyt edes osallistua turnaukseen. Hänen piti finaalin aikaan olla jo USA:ssa. Hänellä oli USA:n kilpailuturneen matkaliput lauantaille jo taskussa, kun ”etiäinen” kävi istuttamassa mieleen ajatuksen, että voisit vaikka pärjätä Ballmasterissa. Kimmo antautui aavistukselleen ja vaihtoi matkaliput maanantaiksi, jolloin hän sitten istahti koneeseen Ballmaster Openin voittajana."
"Teemun viimeisen ruudun tripla jäi vaille huomiota, kun Kimmo latasi tunteet valloilleen puristaen kyyneleitä monista silmäkulmista Talissa. Harvoin pääsee näkemään niin vilpitöntä osallistumista jonkun muun voittoon kuin nyt Talissa nähtiin. Ja, jos kuka, niin Kimmo osaa ottaa yleisönsä. Sen hän teki nytkin, viimeistään siinä vaiheessa kun tuli noutamaan palkintoshekkinsä käsillään kävellen. …Teemun heittäessä viimeistä ruutuaan Kimmo käveli yksin Talin hallin ratojen poikki hallin toiseen päähän ja ainakin hänen läheisimmät keilakaverinsa saattoivat arvata, miten paljon miehen mielessä myllersi. Voiton merkitystä oli edes turha kysyä, sen pystyi lukemaan niistä onnenkyynelistä, joita sekä Kimmo että häntä onnittelemaan rynnänneiden seura- ja maajoukkuekavereiden silmissä kiilsi." Keilaaja 1/2002